Digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa

Teemu Keiski avasi kahdessa viimeisessä blogikirjoituksessaan ansiokkaasti Digitalisaation perusajatusta, historiaa ja valotti myös tuon hype-ilmiön tulevaisuutta.

Digitalisaatio ilmiönä muuttuu normaaliksi liiketoiminnaksi

Digitalisaatio ilmiönä muuttuu nopeasti normaaliksi liiketoiminnaksi, kuten uusimmassa Talouselämän artikkelissa Reaktorin operatiivinen johtaja Tuomas Routto hyvin kuvaa.

”Sana digitalisaatio katoaa joka tapauksessa pian. Puhutaan vain normaalista liiketoiminnasta.” Tuomas Routto sanoo Talouselämän (27/2016) artikkelissa s. 38.

Allekirjoitan tämän ajatuksen ja tähän asiaan Teemu myös blogissaan viittasi, kun puhuimme digitalisaatio sanasta tai sen huonoudesta kuvaamaan ilmiötä.

Digitalisaatiossa on kysymys teknologian, yrityskulttuurin ja liiketoiminnan murroksesta.

Korostaisin, että Digitalisaatiossa on kysymys teknologian, yrityskulttuuriin ja liiketoiminnan murroksesta. Yrityksen tärkein voimavara on liike (toivottavasti eteenpäin) ja ennen kaikkea uusien asioiden rohkea kokeileminen ja testaaminen. Tätä ei missään tilanteessa saisi yrityksissä unohtaa ja meillä Suomessa tämä on perinteisesti kyllä ollut vaikeaa, lukuun ottamatta peliteollisuutta.

Esimerkiksi Supercell yrityksen ensimmäinen tuote, Gunshine-niminen peli, oli epäonnistuminen. Yrityksen vuonna 2012 julkaisemat kaksi muuta peliä taas eivät olleet. Nuo pelit, Hay Day ja Clash of Clans, saivat esimerkiksi vuosi sitten keväällä 8,5 miljoonaa pelaajaa pelaamaan pelejä päivittäin 2,4 miljoonalla dollarilla (http://www.aaltoee.fi/blog/supercellin-menestyksen-seitseman-salaisuutta).

…uskalletaan myös epäonnistua…

Tämän kommentin pointti on juuri tuossa, että uskalletaan myös epäonnistua näissä kokeiluissa, mutta toki epäonnistuminen pitää myös uskaltaa lopettaa riittävän ajoissa.

Samalla tavalla kuin yrittämisessä tai yritystoiminnassa yleensä myös Digitalisaatiossa on riskinsä, mutta yksi asia on varma, paikalleen ei voi jäädä, koska se merkitsee taantumaa.

Yritysten tulee siis rohkeasti lähteä kokeilemaan ja testaamaan uusia ajatuksia sähköisessä maailmassa huomioiden kuitenkin asiakas ja liiketoiminta, jota ollaan viemässä eteenpäin.

Digitalisaatiota ei saa nähdä peikkona

Digitalisaatiota ei saa nähdä peikkona tai asiana, johon on yksinkertaiseksi pakko lähteä mukaan, koska esim. taiteilijat tai urheilijat harvemmin pystyvät parhaimpaan suoritukseensa pakotettuina ja sama asia on yritysmaailmassa. Mutta jos asia otetaankin normaalina liiketoiminnan kehityksenä, jota se selvästi on, syntyy varmasti paljon uusia hienoja ratkaisuja ja sovelluksia sekä tehokkaita uusia ja ennakkoluulottomia tapoja tehdä asioita.

Taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi

Tämä ajatus edellä olemme Talokeskuksella jo vuosia kehittäneet liiketoimintaamme. Olemme mukana mm. Taloushallintoliiton TALTIO-hankkeessa (http://taltio.net), jonka päätavoitteena on saada taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi.

Osa liiketoiminnoistamme on jo erittäin pitkällä näissä Digitalisaatioon liittyvissä asioissa (kuten tulemme julkisuudessa syksyn aikana huomaamaan) ja mietimme koko ajan uusia tapoja auttaa asiakkaitamme heidän liiketoiminnossaan näissä asioissa sekä samalla kehitämme omaa toimintaamme.

Olen myös jonkin verran lukenut kommentteja sekä lehdissä että sosiaalisessa mediassa siitä, että yritykset sanovat jo vuosia tehneensä asioita sähköisesti ja ettei IoT (Internet of Things) tai Digitalisaatio ilmiönä tuo mitään uutta, koska aikaisemminkin tietoa on siirretty laitteilta tietoliikenteen avulla eteenpäin.

Kysymys on ennen kaikkea kehityksestä

Tämä on vain osatotuutta, koska kysymys on ennen kaikkea kehityksestä. Onko perinteinen FTP (File Transfer Protocol) siirto yksisuuntaisena viestintänä enää tehokas ja tätä päivää? Kyllähän siinäkin data liikkuu.

Digitalisaatiossa on kyse isommasta asiasta kuin pelkästään tietojen liikuttelusta laitteiden ja palvelimien välillä. Eihän itse data (vaikka se nähtäisiinkin öljynä) tuo mitään uutta, jos sitä ei käytetä. Eihän öljystäkään mitään iloa ole, jos se jää tynnyreihin.

Dataa pitää hyödyntää ennakoivan analytiikan, tekoälyn ja oppivien algoritmien avulla

Tällä tarkoitan, että dataa pitää hyödyntää ennakoivan analytiikan ja tekoälyn ja erilaisten oppivien algoritmien avulla. Vain tätä kautta datasta tulee öljyn kaltainen hyödyke ja digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa.

Datasta tulee öljyn kaltainen hyödyke ja digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa

Millaisia ajatuksia tämä herätti? Kommentoi, niin keskustellaan aiheesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s