Kuka maksaa tehottomuuden – Rakennuttamisen tiedot haltuun!

Vähän väliä törmään painettuun tai sähköiseen tekstiin siitä, että rakentaminen on kallista ja tehotonta. Kuka tämän tehottomuuden maksaa? Vastaus: loppujen lopuksi SINÄ eli asukas tai tilojen käyttäjä. Ottamatta tässä kantaa sen enempää määräyksiin, säädöksiin, sopimusmalleihin, alan vanhoillisuuteen, kahden viikon putkiremonttiin ja niin edelleen, haluan nostaa esille pari vähemmälle huomiolle jäänyttä seikkaa:

  1. tiedonhallinnan merkitys koko kiinteistön elinkaarella sekä
  2. perinteisen tiedonjakamisen toimivuus eri osapuolien välillä.

On nimittäin varmaa, että uudisrakennushankkeen jälkeen seuraa ylläpitovaihe ja ennen pitkää korjaushanke, sitä seuraava korjaushanke jne, kunnes talo jossakin vaiheessa mahdollisesti puretaan huonon rakentamisen, ylläpidon tai väärän sijainnin vuoksi.

Otetaanpa esille yksi yksinkertainen käytännön esimerkki tältä syksyltä.

Helsingin toimipaikkamme muutti uuteen monitilatoimistoon, vastavalmistuneeseen Business Parkiin. Osa neuvotteluhuoneistamme – tarkemmin sanottuna 15 kpl – on varustettu lasisilla liukuovilla. Lasiovet olivat hienot, mutta neuvotteluhuone, joka ei eristä ääntä, ei oikein aja asiaansa. Tämän havaittuamme pyysimme rakennuttajaa vaihtamaan ovet tarkoituksenmukaisiksi. Elettiin elokuuta.

Ovet tilattiin ja ne tultiin vaihtamaan, elettiin syyskuuta. Uudetkin ovet olivat hienot, mutta edelleen ääniongelma oli olemassa, koska ovissa ei ollut tiivisteitä. Taas ihmeteltiin, kunnes tiivisteet tultiin asentamaan – elettiin lokakuuta.

Itsenäisyyspäiväviikolla törmäsin tiloissamme työmaamestariin, joka oli ihmettelemässä mitä on saatu aikaan. Tiivisteet oli saatu laitettua neljään oveen ja nämä toimivat tarkoituksenmukaisesti. Sen jälkeen asentajat olivat poistuneet takavasemmalle ja yhdestätoista ovesta puuttuu edelleen tiivisteet. Elettiin siis joulukuun alkua. Tässä vaiheessa taisin kuulla muutaman P- ja V-sanan mestarin suusta, ennen kuin lähti soittamaan…

Matka siis jatkuu edelleen ja valmistumisajankohta ei edelleenkään ole selvillä. Koko tämän ajan käyttäjäkokemus neuvotteluhuoneiden osalta on ollut puutteellinen. Asiaan liittyvän tiedottamisaspektin jätän asian hoitamisen osalta suosiolla pois. Lyhyesti voin todeta, että tiedottaminen tilojen käyttäjille on perinteisellä mallilla toteutettu. Pitäisiköhän laittaa veto menemään, kumpi valmistuu aikaisemmin: metro Espooseen vai toimivat ovet neuvotteluhuoneisiimme?

Onko tieto tallessa seuraavaan hankkeeseen?

Ennen pitkää nämäkin hankkeet valmistuvat, mutta mitäs sitten kun seuraava korjaushanke on ovella? Ovathan kaikki tiedot tallessa, päivitettynä ylläpitovaiheen tiedoilla ja hyödynnettävissä seuraavissa hankkeissa? Toinen iso kysymys kuuluu, kuka tiedon omistaa ja kuka hyötyy tiedosta pitkällä tähtäimellä?

Edelleen yksittäisen projektin kohdalla on ”helppo” tehostaa toimintaa ja saada aikaan kustannussäästöjä. Näistä hyviä esimerkkejä ovat mm. allianssimalli, Last Planner – ja Bigroom-työskentely, joita Talokeskus osaltaan edistää ”Rakentamisen integraatiokyvykkyyden kehittäminen”- eli RAIN-hankkeessa.

Todellinen tehokkuus tulee kuitenkin katsomalla rakennuttamisen tiedonhallintaa jatkumona eikä yksittäisenä projektina.

Talokeskus Suomen vanhimpana insinööritoimistona aloittaa kohta Helsingin kantakaupungissa kolmannen suunnittelukierroksen mm. tuttavallisen putkiremontin osalta. Näihin samoihin kiinteistöihin on suunniteltu ja valvottu toimestamme myös muutama muu hanke. En osaa edes arvata kuinka monta kertaa on eri osapuolten osalta tarvittu niinkin yksinkertaista tietoa kuin kiinteistön nimi.

Nykytekniikka tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia tiedonhallintaan, johon mm. Timo Finnilä viittasi omassa kirjoituksessaan tietomallien osalta. Suuri osa kiinteistön perustiedoista on jo olemassa tietomallissa ja rakentamisen aikaisissa tiedoissa. Tämä tieto pitää vain saada jatkumaan saumattomana ylläpitoon ja sieltä takaisin korjaushankkeeseen. Tiedonkulun pitää olla jatkuvaa ja tiedon päivittyvää kaikkien osapuolien toimesta. Tärkeää on myös tunnistaa oleellinen tieto ja saada se hyötykäyttöön mm. henkilökohtaisista sähköposteista.

rtampuuri-kokonaiskuvaKuva: rTampuurin mobiilityökalu tiedottamiseen ja kahdensuuntaiseen viestintään

Hankkeen onnistumisen ja tehokkuuden kannalta, tiedottamisen ja kahdensuuntaisen viestinnän merkitys on kaikkien osapuolien osalta vähintäänkin suuri. Näiden tulee olla luonnollinen osa hanketta eikä erillinen saareke.  Tiedottamisen tulee toimia hyödyntäen nykyisiä digitaalisia mahdollisuuksia eikä vain kirje luukusta -mallilla. Nykyajan tietotulvassa sisällöltään oikea, oikea-aikainen ja oikeassa kanavassa oleva viesti on kullanarvoinen. Henkilökohtaisesti parhaiten toimivat ns. push-viestit, jolloin saan tiedon, kun se on tarpeenmukaista, on kyse sitten sähkökatkosta tai vaimolta tulleesta viestistä ”maito on loppu”.  Nimimerkillä ”Kuka ’fiksu’ keksi sähköpostin”.

Ratkaisuja tehottomuuteen

Tampuurin ydin on ollut jo vuosia ylläpidon puolella ja linkki rakennushankkeisiin on ollut olemassa huollon ja kunnossapidon osalta. Tämä ei kuitenkaan riitä ja aiomme olla osa tätä tehottomuuden ratkaisua. Käynnistimme historiamme suurimman kehityshankkeen rakennuttamisen tiedonhallinta eli rTampuuri. Hankkeen päätavoitteita ovat:

  • Hallita kiinteistön elinkaaren aikaiseen rakennuttamiseen liittyvät hankkeet ja niiden tiedot, jatkuen käyttö- ja ylläpitovaiheeseen.
  • Mahdollistaa yhtenäisen tiedonjakaminen ja välittäminen hankkeen eri osapuolten välillä.

tietovirta_kaavio_180117
Kuva: Tietovirta suunnittelusta rTampuurin kautta Tampuuriin

Kehityshanke on edennyt pilotointivaiheeseen ja ensimmäinen tuotantoversiomme näkee päivänvalon alkuvuodesta 2017. Tämän jälkeen laajennamme käytön kaikkiin käynnissä oleviin ja uusiin rakennushankkeisiimme sekä mahdollistamme sovelluksen nykyisten ja uusien asiakkaidemme käyttöön. Runko on rakennettu kokonaan tuotteistettujen rajapintojemme päälle, joten tiedon välitys ja vastaanotto ovat mahdollisia esim. urakoitsijan tuotantojärjestelmään tarpeen vaatiessa.

rtampuuri
Kuva: esimerkkikuva rTampuurin käyttöliittymästä

Rinnalla kehityksessä ovat tuotteistetut sähköiset palvelut (ks. ensimmäinen kuva), jotka yhdistyvät rTampuurin hankkeisiin. Näin projektin tiedot on helppo julkaista loppukäyttäjälle ja myöhemmässä vaiheessa laajentaa mm. muutostöiden tilaamisen palvelun sisältä suoraan urakoitsijalta.

 

Kohta Tampuuri on Digi myös rakennuttamisen tiedonhallinnan osalta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s