Kestävän kehityksen puolesta

Talokeskus haluaa olla kestävän kehityksen keulakuvana omissa toiminnoissaan ja siksi Talokeskuksen ajoneuvoihin tankataan Neste MY uusiutuvaa dieseliä vuoden loppuun asti.
“Talokeskuksen visio on olla merkittävä toimija kestävästi rakennetussa ympäristössä”, liiketoimintajohtaja Sami Päivärinta Talokeskukselta kertoo.

Kestävän kehityksen palvelut pyrkii mm. optimoimaan kiinteistöjen energiankulutusta, keventämään ympäristöjalanjälkeä sekä tuottamaan kiiinteistöjen käyttäjille uusia, fiksumpia ja viihtyvyyttä parantavia palveluja.

Nesteen asemaverkosto tarjoaa valtakunnallisesti toimivalle Talokeskukselle vahvan selkänojan. Talokeskus hyödyntää sekä Neste Yrityskortteja että Neste Yksityiskortteja autojen ja työsuhdeajoneuvojen tankkauksissa ympäri maan.

Talokeskuksen ajoneuvokanta on 56 työsuhdeautoa. Yhteensä Talokeskukselle kertyy vuodessa noin 1 462 000 kilometriä tien päällä ja polttoainetta kuluu noin 87 700 litraa. Tämä määrä vastaa noin 224 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain.

Osana ympäristötavoitteitaan Talokeskus leikkaa kasvihuonekaasupäästöjään Neste MY uusiutuvalla dieselillä toukokuusta vuoden 2017 loppuun. Neste MY uusiutuva diesel tehdään 100 % jätteistä ja tähteistä. Tämän vuoksi se tuottaa jopa 90 % vähemmän kasvihuonekaasuja kuin tavanomainen fossiilinen diesel.

“Kuten kiinteistöalalla, haluamme olla kestävän kehityksen asioissa keulakuva myös omassa toiminnassamme. Siksi yllytämme työntekijöitämme tekemään viisaita valintoja ja tankkaamaan Neste MY:tä aina, kun se on mahdollista.”

liiketoimintajohtaja Sami Päivärinta

Puhtaasti palava Neste MY säästää myös moottoria ja tuottaa merkittävästi fossiilista dieseliä vähemmän lähipäästöjä.

“Luonnollisesti hiilidioksidivähenemä on meille olennainen asia, mutta totta kai vaakakupissa painavat myös muut Neste MY:n hyvät ominaisuudet.”

“Brändiarvoltaan Neste MY:n käyttö on meille suurempi asia kuin se, mikä on hinnanerotus tavalliseen dieseliin verrattuna. Ja nyt kun on meneillään Suomen juhlavuosi, niin haluamme myös tehdä kotimaisen ympäristöteon Suomen hyväksi”, Päivärinta sanoo.

EU-tietosuoja-asetus tulee myös kiinteistöalalle, oletko valmis?

EU-tietosuoja-asetus tulee myös kiinteistöalalle, oletko valmis?

Minulla oli ilo ja kunnia olla järjestämässä asiakkaillemme EU:n tietosuoja-asetukseen liittyvää infotilaisuutta. Olen havainnut, että asiakkaamme ovat asetuksesta erittäin kiinnostuneita ja siitä mitä me heidän merkittävimmän ohjelmiston toimittajana aiomme tehdä heidän tukemisekseen asetuksen myötä tulevassa muutoksessa. Tämä näkyi myös infotilaisuudessamme erittäin hyvin. Oli aktiivista kysymyksien esittämistä ja keskustelua.

Tämä on hyvä merkki, koska tietosuoja-asetus on tullakseen vaikuttamaan meidän jokaisen elämään tässä digitalisoituvassa maailmassa ja siihen on parempi varautua etukäteen kuin käpertyä piiloon. Olen erittäin iloinen ja ylpeä siitä, että Tampuuri-asiakkaamme ovat tässä edelläkävijöiden joukossa yhdessä miettimässä henkilötietojen käsittelyn kestävää tulevaisuutta.

Mistä tietosuoja-asetuksessa on kyse?

Tietosuoja-asetus on osa EU:n tietosuojalainsäädännön uudistusta. Asetus tuli voimaan 24.5.2016, ja sitä aletaan soveltamaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 25.5.2018 alkaen. Tämä osoittaa sen päivän, jolloin henkilötietojen käsittelyssä on alettava noudattamaan uusia säännöksiä.

Tietosuoja-asetuksen keskiössä on uudistaa 90-luvulta peräisin olevaa henkilötietojen käsittelyn lainsäädäntöä ja konkreettisia käytäntöjä mm. avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisen kautta. On tunnistettu, että maailma on muuttunut yli 20 vuodessa – myös lainsäätäjän on tämä otettava huomioon.

Nykyään netti on pullollaan erilaisia palveluita, joihin tietonsa antamalla saa ”ilmaisia ominaisuuksia”. Moni ei tietysti ajattele asiaa niin, että palvelu itseasiassa maksetaan nimenomaan sillä, että antaa henkilötietonsa eikä pohdita sitä, että mikä palveluntarjoajan motiivi tai ansaintalogiikka asian taustalla onkaan. Juuri tästä tietosuoja-asetuksessa on kyse, huomion kiinnittämisestä oikeisiin asioihin.

Nostaisin yhtenä esimerkkinä viime aikoina esillä olleen hittimobiilisovelluksen, jolla voi kuvan omista kasvoistaan vanhentaa ja jakaa muille. Tämähän on tietysti ensisijaisesti hauskaa viihdettä kenelle tahansa. Välttämättä kovinkaan moni ei kuitenkaan noteerannut tai pohtinut sitä, että minne kyseinen sovellus/palvelu loppuviimeksi ne kuvat tallentaa ja mitä se mahdollisesti niillä tekee. Palveluhan toimii niin, että se siirtää kuvatiedoston Venäjällä sijaitsevalle palvelimelle, prosessoi sen siellä ja sitten vasta palauttaa kuvan prosessoituna mobiiliapplikaation käyttöön.

Ketä tietosuoja-asetus koskee ja miten sitä sovelletaan?

Mikäli työssäsi näet, käsittelet tai välillisesti edes jollain tavalla olet tekemisissä henkilötietojen kanssa, niin asetus koskee kyllä sinuakin. Tietosuoja-asetus koskee henkilötietoja käsitteleviä organisaatioita, niin rekisterinpitäjiä kuin henkilötietojen käsittelijöitä ja sitä sovelletaan niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

kysymysmerkki

Sillä, millä laajuudella käsittelyä tehdään, käsiteltävien henkilötietojen luonteella tai mitä teknologiaa on käytetty, ei ole merkitystä.  Toki poikkeuksia ja nyansseja on esimerkiksi viranomaisten toimivaltuuksissa, mutta tämä on se iso kuva yksinkertaistettuna. Vaikutukset koskettavat organisaatioita kuin organisaatioiden työntekijöitä.

Tietosuoja-asetuksen soveltamisalaa on muun muassa automaattinen henkilötietojen käsittely. Itse henkilötietojen määritelmä on suhteessa vanhaan lainsäädäntöön tarkentunut ollen myös paljon konkreettisempi. Esimerkiksi IP-osoite katsotaan henkilötiedoksi.

Tietosuoja-asetuksessa on meille kiinnostuneille se mielenkiintoinen tilanne, että siinä on kansallista liikkumavaraa ja tätä on Oikeusministeriön työryhmä työstänyt viime vuodesta ja konkreettiset lakimuutosesitykset pitäisi olla mietintöinä 31.5.2017 mennessä. Isot periaatteet ovat toki selvät, mutta kyllähän käytännön konkreettiset tulkinnat sen varsinaisen ”pihvin” luovat. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä työ on jätetty liian myöhään, se olisi ehdottomasti pitänyt olla jo tehtynä paljon lähempänä siirtymäkauden alkamista.

Miten Tampuuri-asiakkaat tai kiinteistöala yleisesti?

Kiinteistöalalla henkilötietoja on erilaisissa rekistereissä. Yksi esimerkki on asunto-osakeyhtiön osakerekisteri, jota käytetään asunto-osakeyhtiölain mukaisia tehtäviä hoidettaessa. Toinen konkreettinen helposti ymmärrettävä esimerkki on vaikkapa vuokranantajan ylläpitämä hakijarekisteri,  joka perustuu nykyisellään henkilötietolain määritelmään asiakassuhteesta.

Kolmas esimerkki henkilötietoja käsittelevästä toimijasta on huoltoyhtiö, joka kuitenkin esimerkiksi ovenavauksissa pyrkii henkilötiedot tarkastamaan asukasrekisteristä varmistaakseen, että oikea ihminen pääsee sisään oikeaan asuntoon. Asukasrekisterin pitäminen sekin perustuu asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osalta henkilötietolain yhteysvaatimukseen.

ovi ja avain

On selvää, että tietosuojaohjeistuksien uudistuminen aiheuttaa kiinteistötoimialalla, erityisesti tietysti asumisen puolella, syyn pysähtyä pohtimaan asioita tarkemmin. Keskeinen kysymys on edellä jo viittaamani, että miten konkreettista lainsäädäntöä tullaan muuttamaan. Yksi idea, mikä mieleeni nousee tätä pohtiessa, on että alan toimijoiden saattaisi olla fiksua yhdistää voimansa ja perustaa yhteinen tietosuojafoorumi. Yhdessä on helpompi varmistaa, että mennään oikeaan suuntaan toimialalle näinkin keskeisessä asiassa.

Kirjoitus on mukava päättää lupaukseemme. Mitä tahansa tulee, Talokeskus on sitoutunut auttamaan asiakkaansa muutoksen yli. Toteutamme Tampuuri-ohjelmistoomme lukuisia uusia ominaisuuksia, joilla tuemme asiakkaidemme työtä ja hyvää ja kestävää henkilötietojen käsittelytapaa.

Tulemme esimerkiksi kehittämään Tampuuriin kokonaisvaltaisen selvitystulosteen, jolla henkilötietojen tarkastusoikeus voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Edesautamme myös asiakasyrityksiemme henkilötietojen käsittelyn auditoinnin sujuvuutta uusilla raporteilla. Lupauksemme keskeinen sisältö on, että Talokeskuksen tuotteistettuja ratkaisuja käyttävät asiakkaat ja heidän asiakkaansa voivat nukkua yönsä rauhassa.

Lisää tietoa asiasta kiinnostuneille

Taloyhtiöiden asukasluettelot ja henkilötietolaki
http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfqGV1CR/Taloyhtioiden_asukasluettelot_ja_henkilotietolaki.pdf

Tietosuojavaltuutetun opas: ”Miten valmistautua EU:n tietosuoja-asetukseen”
http://tietosuoja.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2017/01/uusiopasauttaarekisterinpitajiaeuntietosuoja-asetukseenvalmistautumisessa.html

VAHTI-raportti 1/2016: ”EU-tietosuojan kokonaisuudistus”
https://www.vahtiohje.fi/web/guest/vahti-raportti-1/2016

Vuokrauksen tietosuojaohje
http://www.rakli.fi/media/asuminen/vuokrauksen-tietosuojaohje.pdf

Paavo Nurmen jalanjäljillä

Jokainen suomalainen tietää Paavo Nurmen ja hänen ansionsa urheilussa. Mutta kuka tietää, että hänen aikaansaannostaan olivat Suomen ensimmäiset ambulanssit?

Pääsin tapaamaan Mika Nurmea, Paavo Nurmen Säätiön hallituksen puheenjohtajaa. Fiilis oli jännittynyt. Olihan kyseessä juoksijalegendan pojanpoika. Vastassa minua oli nuori ja urheilullinen mies, joka ulkokuoren perusteella voisi itsekin olla olympiatason juoksija. Mika Nurmen saavutukset ovat kuitenkin toisaalla, siellä missä isoisäkin juoksijauran jälkeen toimi, eli kiinteistöalalla.

paavo-nurmi-luovuttamassa-ambulanssiaPaavo Nurmi luovuttamassa Suomen ensimmäistä ambulanssia 1970-luvulla.

Paavo Nurmi rakennutti aikoinaan liki 50 kiinteistöä eri puolille Helsinkiä. Tänä päivänä Paavo Nurmen Säätiö omistaa kaksi kokonaista kerrostaloa sekä muutamia liikehuoneistoja ja etsii koko ajan uusia ostettavia kohteita. Talokeskus tekee säätiölle tällä hetkellä valvontatyötä Helsingin Kalliossa sijaitsevassa As Oy Helsingin Franzeninaukiossa. Kohteessa tehdään täydellinen peruskorjaus, jonka tavoitteena on saada lisää käyttöikää kiinteistölle. Mika Nurmen mukaan säätiön arvoille on tärkeää hoitaa kohteita kestävän kehityksen mallin mukaan. Saahan säätiö myös varansa pääosin omistamiensa kiinteistöjen tuotoista.

-Haluamme olla ylpeitä kiinteistökannastamme, korjaamme kohteet niiden rakennusikää kunnioittaen, jotta talossa on sama henki ulkokuoressa ja sisällä. Haluamme omistaa kohteemme hyvällä omatunnolla mikä tarkoittaa sitä, että meillä ei vuokrata asukkaille vesivahinkokohteita tai hometaloja, kertoo Mika Nurmi.

Palataan takaisin Paavo Nurmeen ja vuoteen 1968, jolloin isännöitsijä Paavo Nurmi perusti nimeään kantavan säätiön. Säätiön tarkoituksena on ”edistää sydän- ja verisuonitautien sekä yleisen kansanterveyden tutkimista maassamme sekä tukea näiden hyväksi tehtävää työtä, jakamalla apurahoja ja myöntämällä avustuksia mainittujen tehtävien suorittamiseksi sekä muulla Säätiön hallituksen sopimaksi katsomalla tavalla tukea ja edistää sanottuja tarkoitusperiä.”

Vuosien varrella säätiö on siis hankkinut Suomeen ensimmäiset ambulanssit, lahjoittanut keinomunuaislaitteen, perustanut lehden ja ollut monin tavoin mukana edistämässä kansanterveydellistä tutkimusta. Nykyään säätiö lahjoittaa vuosittain rahaa tutkimustyöhön. Lahjoituksen saajat valitsee hallitus, jossa on edustettuna niin liike-elämän edustajia kuin lääkärikuntaakin.

-Arvostamme kumppaneissa samoja arvoja kuin omassa toiminnassammekin. Edellytämme luotettavuutta ja etsimme hyvässä maineessa olevia kumppaneita verkostoomme. Kaikki toiminta pitää kestää päivänvalon ja jos mahdollista, pyrimme tukemaan suomalaista osaamista ja hankkimaan suomalaisia tuotteita, kertoo Mika Nurmi.

Digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa

Teemu Keiski avasi kahdessa viimeisessä blogikirjoituksessaan ansiokkaasti Digitalisaation perusajatusta, historiaa ja valotti myös tuon hype-ilmiön tulevaisuutta.

Digitalisaatio ilmiönä muuttuu normaaliksi liiketoiminnaksi

Digitalisaatio ilmiönä muuttuu nopeasti normaaliksi liiketoiminnaksi, kuten uusimmassa Talouselämän artikkelissa Reaktorin operatiivinen johtaja Tuomas Routto hyvin kuvaa.

”Sana digitalisaatio katoaa joka tapauksessa pian. Puhutaan vain normaalista liiketoiminnasta.” Tuomas Routto sanoo Talouselämän (27/2016) artikkelissa s. 38.

Allekirjoitan tämän ajatuksen ja tähän asiaan Teemu myös blogissaan viittasi, kun puhuimme digitalisaatio sanasta tai sen huonoudesta kuvaamaan ilmiötä.

Digitalisaatiossa on kysymys teknologian, yrityskulttuurin ja liiketoiminnan murroksesta.

Korostaisin, että Digitalisaatiossa on kysymys teknologian, yrityskulttuuriin ja liiketoiminnan murroksesta. Yrityksen tärkein voimavara on liike (toivottavasti eteenpäin) ja ennen kaikkea uusien asioiden rohkea kokeileminen ja testaaminen. Tätä ei missään tilanteessa saisi yrityksissä unohtaa ja meillä Suomessa tämä on perinteisesti kyllä ollut vaikeaa, lukuun ottamatta peliteollisuutta.

Esimerkiksi Supercell yrityksen ensimmäinen tuote, Gunshine-niminen peli, oli epäonnistuminen. Yrityksen vuonna 2012 julkaisemat kaksi muuta peliä taas eivät olleet. Nuo pelit, Hay Day ja Clash of Clans, saivat esimerkiksi vuosi sitten keväällä 8,5 miljoonaa pelaajaa pelaamaan pelejä päivittäin 2,4 miljoonalla dollarilla (http://www.aaltoee.fi/blog/supercellin-menestyksen-seitseman-salaisuutta).

…uskalletaan myös epäonnistua…

Tämän kommentin pointti on juuri tuossa, että uskalletaan myös epäonnistua näissä kokeiluissa, mutta toki epäonnistuminen pitää myös uskaltaa lopettaa riittävän ajoissa.

Samalla tavalla kuin yrittämisessä tai yritystoiminnassa yleensä myös Digitalisaatiossa on riskinsä, mutta yksi asia on varma, paikalleen ei voi jäädä, koska se merkitsee taantumaa.

Yritysten tulee siis rohkeasti lähteä kokeilemaan ja testaamaan uusia ajatuksia sähköisessä maailmassa huomioiden kuitenkin asiakas ja liiketoiminta, jota ollaan viemässä eteenpäin.

Digitalisaatiota ei saa nähdä peikkona

Digitalisaatiota ei saa nähdä peikkona tai asiana, johon on yksinkertaiseksi pakko lähteä mukaan, koska esim. taiteilijat tai urheilijat harvemmin pystyvät parhaimpaan suoritukseensa pakotettuina ja sama asia on yritysmaailmassa. Mutta jos asia otetaankin normaalina liiketoiminnan kehityksenä, jota se selvästi on, syntyy varmasti paljon uusia hienoja ratkaisuja ja sovelluksia sekä tehokkaita uusia ja ennakkoluulottomia tapoja tehdä asioita.

Taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi

Tämä ajatus edellä olemme Talokeskuksella jo vuosia kehittäneet liiketoimintaamme. Olemme mukana mm. Taloushallintoliiton TALTIO-hankkeessa (http://taltio.net), jonka päätavoitteena on saada taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi.

Osa liiketoiminnoistamme on jo erittäin pitkällä näissä Digitalisaatioon liittyvissä asioissa (kuten tulemme julkisuudessa syksyn aikana huomaamaan) ja mietimme koko ajan uusia tapoja auttaa asiakkaitamme heidän liiketoiminnossaan näissä asioissa sekä samalla kehitämme omaa toimintaamme.

Olen myös jonkin verran lukenut kommentteja sekä lehdissä että sosiaalisessa mediassa siitä, että yritykset sanovat jo vuosia tehneensä asioita sähköisesti ja ettei IoT (Internet of Things) tai Digitalisaatio ilmiönä tuo mitään uutta, koska aikaisemminkin tietoa on siirretty laitteilta tietoliikenteen avulla eteenpäin.

Kysymys on ennen kaikkea kehityksestä

Tämä on vain osatotuutta, koska kysymys on ennen kaikkea kehityksestä. Onko perinteinen FTP (File Transfer Protocol) siirto yksisuuntaisena viestintänä enää tehokas ja tätä päivää? Kyllähän siinäkin data liikkuu.

Digitalisaatiossa on kyse isommasta asiasta kuin pelkästään tietojen liikuttelusta laitteiden ja palvelimien välillä. Eihän itse data (vaikka se nähtäisiinkin öljynä) tuo mitään uutta, jos sitä ei käytetä. Eihän öljystäkään mitään iloa ole, jos se jää tynnyreihin.

Dataa pitää hyödyntää ennakoivan analytiikan, tekoälyn ja oppivien algoritmien avulla

Tällä tarkoitan, että dataa pitää hyödyntää ennakoivan analytiikan ja tekoälyn ja erilaisten oppivien algoritmien avulla. Vain tätä kautta datasta tulee öljyn kaltainen hyödyke ja digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa.

Datasta tulee öljyn kaltainen hyödyke ja digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa

Millaisia ajatuksia tämä herätti? Kommentoi, niin keskustellaan aiheesta.

Digitalisaatio – mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Digitalisaatio – mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Aiemmassa kirjoituksessani avasin lyhyesti digitalisaation perusajatusta. Tarkoituksena oli selventää mistä tuo termi nyt on tullut. Seuraava luonnollinen vaihe on lähteä asemoimaan digitalisaatiota tähän päivään.

Onko digitalisaatio pöllähtänyt esiin ihan yhtäkkiä?

Kuten viittasin, hallitusohjelmalla ja oheisrummutuksella on varmasti iso osansa ollut ja on luonnollista, että tämä tuntuu nyt isolta yllätykseltä. Mutta IT-töissä toimivan näkökulmasta tämä on kyllä ollut enemmän luontaista kehitysjatkumoa kuin mitään isompaa yllätystä. Kyse on pitkälti siitä, että teknologiat alkavat nyt olla kypsiä isomman murroksen mahdollistamiseen.

Katsotaanpa hiukan mitä viime vuosina on tapahtunut:

  1. Internetin nousu 90-luvulta 2000-luvulle mm. selainkäyttöliittymien kehittäminen ja perusverkottuminen
  2. Sähköposti (ei tarvinne esittelyjä)
  3. Pilvipalveluteknologiat
  4. Web 2.0, sosiaalinen media,älypuhelimet ja tablet-tietokoneet
  5. Skype ja muut VoIP-palvelut mahdollistaneet hyvätasoiset netti- ja videopuhelut
  6. Nopeiden nettiyhteyksien saatavuuden paraneminen, jopa omalta mökiltä saa nykyään hyvät yhteydet maailmalle edullisesti
  7. Viihdepalveluita tarjolle edulliseen hintaan (Netflix, Spotify…), kuluttajille suunnattujen palveluiden nousu, verkkopelit
  8. Yritysten omat työvälineet kehittyneet esim. Office 365, ryhmätyöskentelyvälineet/-sivustot
  9. MIlleniaalisukupolven nousu ja työn merkityksen muutos
  10. Ympäristöystävällisen ajattelun ja kestävän kehityksen nousu / Cleantech

Listalle voinee nostaa paljon muutakin mielipiteestä ja näkökulmasta riippuen mutta tässä nyt nämä mitkä minulle nopeasti mieleen tulivat.

Keskeistä on kuitenkin oikeastaan se, että tämä kehityssuunta on ollut tällainen jo vuosia, ja jotkin tämän päivän työelämässä nyt valtavirtaistuneet asiat esim vaikkapa Skype-puhelut. Skype tuli markkinoille 2003 ja nyt lähemmäs 15 vuotta myöhemmin sitä aletaan tosissaan hyödyntämään työelämässä. Kyse on pitkälti siitä, että teknologia mahdollistaa kokonaisuutena asioiden tekemisen omaehtoisemmin ja yksilöllisemmin ja siitä halutaan ottaa hyöty irti.

  • Miksi esimerkiksi ajaa surkeassa säässä autolla töihin 45 minuuttia – ja ottaa riski – kun voi istua suoraan kotona työpöydän ääreen ja hoitaa se päivä etänä?
  • Miksi se tärkeä raportti pitäisi kirjoittaa työpöydän ääressä toimistolla, vaikuttaako se tulokseen tai huomaako kukaan jos sen kirjoittaakin mökillä? Tai lähikahvilassa, kun sattuu sen ilmapiiristä pitämään?
  • Jos teknologialla voidaan jotain edesauttaa on kyseessä sitten inhimilliset, sosiaaliset, taloudelliset tai ekologiset näkökulmat, niin eikö se kannata tehdä jos uusi tilanne on kannattavampi/kestävämpi kuin nykytilanne?

On tietysti töitä, missä esim. etätyö ei ole mahdollista ja työpaikalle on mentävä joka päivä. Mutta keneltä se on pois, jos ne joilla mahdollisuudet on, saavat niitä käyttää täysimääräisesti?

Miksi esimerkiksi ajaa surkeassa säässä autolla töihin 45 minuuttia – ja ottaa riski – kun voi istua suoraan kotona työpöydän ääreen ja hoitaa se päivä etänä?

Voidaan myös ehkä sanoa kuten kollegani Juha Raitanen tässä totesi, että digitalisaatio on oikeastaan aika huono sana. Kysehän on teknologian kehityksestä, ja sitä tässä yritän sanoa, että sitähän tässä kuitenkin on tapahtunut kautta aikojen.

Kysehän on teknologian kehityksestä.

Toisaalta viime aikoina on myös nostettu esiin sitä, että mitä eroa on digitalisaatiolla ja digitoimisella. Digitoiminen on jonkin muuttamista sähköiseen muotoon, mutta digitalisaatiossa muuttuu myös prosessit. Lomake voidaan sähköistää, mutta jos sen lisäksi käsittelyprosessi muuttuu oleellisesti tuottaen jotain lisähyötyä, voitaneen puhua digitalisaatiosta. Tämä on nyt ehkä hiukan puristista sikäli, että samaan suuntaan siinä menossa ollaan ja asiaa tarkoitetaan, käytti sitten mitä termiä tahansa.

Miltä lähitulevaisuus näyttää?

Sitran Megatrendit 2016-raporttiin on kirjattu, että Maailman talousfoorumi ounastelee seuraavan kuvan mukaisesti uusien teknologien muuntumista osaksi valtavirtaa.

nakokulma_valtavirtaistaminen

Esimerkiksi puettava internet saattaa ajatuksena olla outo. Nettiähän on aika pitkälle totuttu käyttämään älypuhelimella tai läppärillä. Mutta katsopa esimerkiksi tätä ranneketta, jonka avulla omaa ihoa voi käyttää tabletin tai älypuhelimen käyttöliittymän muodostukseen. Olisiko näppärää surffata netissä samaan aikaan kun kylpee? Jos ei sinusta, niin kuitenkin ko. videon on nähnyt jo yli 20 miljoonaa ihmistä ja kiinnostusta tuntuu riittävän. Melkoinen menestys tulee olemaan jos pystyy lunastamaan antamansa lupaukset.

Myös implanttiteknologia kuulostaa rajulta mutta toisaalta ihmiset ovat esim. koiriin asentaneet siruja jo vuosikausia. Bitcoin ja Blockchain-teknologiat ovat tälläkin hetkellä myrskyn silmässä ja aika näyttää miten niihin liittyvät haasteet saadaan ratkottua.

Omakohtaisesti kiinnostava on tietysti tuo verkkoon liitetty asuminen. Mitä kaikkia palveluita voidaankaan tarjota kun asunnot ovat älykkäämpiä. Nopeiden nettiyhteyksien edelleen laajentuessa on mahdollista valvoa kotipihaa kesämökiltä käsin tai kodintekniikan toimivuutta. Huoltotoimintaa voidaan kehittää ja saada kustannussäästöjä. On varmasti uusia ideoita ja käyttökohteita tulossa kunhan ajatukset eri tahoilla hiukan jalostuvat.

Varsin monessa läsnä oleva valvonta-aspekti herättää tietysti helposti myös huolta, että kuka niitä tietoja sitten pääsee katsomaan ja ovatko tietosuoja-asiat kunnossa. Huoli on aiheellinen, mutta tietosuoja ja tietoturva on aina tasapainottelua sen kanssa, että mitä sillä saa, että on valmis riskin ottamaan. Onko riski hyväksyttävä suhteessa saatuun hyötyyn? Tietosuojaan liittyen tulemme varmasti näkemään aika kiivaitakin keskusteluita lähitulevaisuudessa. Vähintäänkin S- ja Plussakortteihin liittyen, jos ei muuten. 🙂

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kommentoi artikkelia niin keskustellaan!

Ajatuksien lähteitä:

Document House: Digitoinnin ja digitalisoinnin ero
https://www.documenthouse.fi/blogi/digitoinnin-ja-digitalisoinnin-ero/

Kauppalehti: Y-sukupolvi on työelämän puhemies
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/olitko-nuori-lama-aikaan-vai-nousukaudella-nain-se-nakyy-tyopaikalla/52bz9dGf

Kennelliitto: Mikrosiru
http://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/tunnistusmerkinta/mikrosiru

Sitra: Megatrendit 2016 (Kiiski Kataja)
http://www.sitra.fi/julkaisu/2016/megatrendit-2016

Sitran Megatrendit 2016-slideshare
http://www.slideshare.net/SitraFund/sitran-megatrendit-2016

Yle: Virtaa kaverin kännykästä, rahansiirto ilman pankkeja – Lohkoketjuteknologiasta povataan internetin synnyn kaltaista mullistusta
http://yle.fi/uutiset/virtaa_kaverin_kannykasta_rahansiirto_ilman_pankkeja__lohkoketjuteknologiasta_povataan_internetin_synnyn_kaltaista_mullistusta/8974290

Wikipedia:Internet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Internet

Wikipedia: Web 2.0
https://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0

Digitalisaatio – mitä se oikein on?

Viime aikoina tuskin kukaan on välttynyt törmäämästä digitalisaatio-sanaan. Iso osansa tähän varmasti viime vuonna lanseeratulla hallitusohjelmalla, jonka myötä asiaa on rummutettu jokaisessa vähänkin merkittävämmässä mediassa, kun asioita toteutetaan hallituskauden edetessä.

Paljon on ollut tuoreeltaan kirjoittelua siitä, miten digitalisaatio ”varmasti tulee viemään” palvelualan työpaikkoja tai toisaalta miten robotit tai muu teknologia muuttaa elämäämme ja tekee meistä tarpeettomia joutenolijoita. Ilmoilla on ollut jopa pientä pelottelua sen inhimillisen perustarpeen suhteen, että miten ihminen kokee itsensä hyödylliseksi. Jokainen meistä kun varmasti haluaa olla hyödyllinen ja työ on siihen varsin monelle meistä se ”ainoa oikea” tapa.

Ei varmasti ihme, jos joku tässä mylläkässä ei ole saanut kysyttyä sitä peruskysymystä , että ”mitä se digitalisaatio nyt oikein sitten on?”. Olen törmännyt varsin moneen ihmiseen, jotka loppuviimeksi eivät tunnu ymmärtävän asiaa. Pureudutaanpa siihen tovi.

Omasta mielestäni paras määritelmä löytyy eräästä blogipostauksesta (linkki ko. blogiin myös alla linkkilistauksessa) ja se menee näin:

”Digitalization is the use of digital technologies to change a business model and provide new revenue and value-producing opportunities; it is the process of moving to a digital business”

Vapaasti suomennettuna siis:

“Digitalisaatio on digitaaliteknologioiden käyttöä liiketoimintamallien muuttamiseksi kohti uudenlaisen arvontuoton tarjontaa; kyse on muutosprosessista kohti digitaalista liiketoimintaa”

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, miten uusista teknologioista saadaan hyötyä irti siten, että uudenlaista arvoa syntyy sekä palvelun kuluttajalle että palvelun tarjoajalle. Siis jotain sellaista mistä joku on valmis maksamaan ja josta siis se joku tai jotkut maksavat niin paljon, että palvelu kannattaa tarjota. Tämä tietysti liiketoiminnallinen perusnäkökulma, toki myös ihan ilmaisia palveluita on tarjolla enenevässä määrin mutta jotain kautta nekin rahoitetaan, välillisesti tai suoraan.

Konkreettisena esimerkkinä digitalisaatiosta on helppoa ymmärtää itsepalvelun lisääntyminen, koska pilvipalveluiden myötä palvelut ovat verkossa saatavilla 24/7. Helppo tapa kun alentaa palveluiden kustannuksia on poistaa välikäsiä. Nettipankkihan on tästä klassinen esimerkki.

IoT -puolella (Internet of Things eli Esineiden Internet) nostetaan usein esiin älykkäät laitteet, jotka itse kertovat huoltotarpeestaan ja siten vähentävät huoltokäyntejä. Tai vaikka älykkäät roska-astiat, jotka kertovat milloin ovat lähes täynnä ja tämän myötä kyetään optimoimaan logistiikkaa. Tässäkin kyse on toiminnan järkevöittämisestä ja sitä myöden kustannusten optimoimisesta – ei tehdä asioita turhaan. Tietyllä tapaahan tämäkin on itsestäänselvää, nyt kun on olemassa tapa kerätä tietoa tällaisen päättelylogiikan pohjaksi.

Kyse siis hyvin paljon tämän hetken käsityksen mukaan on siitä, että mittaamme enemmän ja enemmän asioita ja sitä myöden teemme myös enemmän johtopäätöksiä optimoimaan omaa toimintaamme. Väistämättä tämä poistaa (disruptoi) jotain, mutta yhtä väistämättä syntyy myös uutta koska resursseja vapautuu muualle. Kyse on siitä, kuinka paljon uskallamme ideoida!

Ja kuitenkin rauhoitteluakin – kaikki kuitenkin ottaa aikansa:

  1. Joku ne älykkäät rakennukset edelleen rakentaa ja anturit laittaa paikalleen.
  2. Jonkun täytyy näitä kasvavia tietomääriä hallita ja osata analysoida.
  3. Uusia palveluita täytyy niitäkin kehittää kaiken aikaa.
  4. Uusia digitaalisia palveluita täytyy myös osata ostaa.

Tästä viimeisimmästä onkin jo esimerkkejä mm. hoivapalveluiden puolella, mihin on jo syntynyt yrityksiä joiden ideana on toimia ammattimaisena palvelunhankkijana edustamalleen yksityiselle asiakkaalle. Tällainen yritys hankkii asiakkaalleen esimerkiksi hyvinvointiteknologiaa auttamaan arjessa selviytymistä. Tämähän ei ajatuksena niin uusi ole, mutta ottaen huomioon lähitulevaisuudessa eläköityvien määrä, idea on minusta erinomainen. Töitä tulee varmasti riittämään.

Me Talokeskuksessa suhtaudumme digitalisaatioon lapsenomaisella uteliaisuudella ja innostuksella. Uskomme, että tämä suunta vie suomalaista yhteiskuntaa ja erityisesti asumisen ja rakentamisen koko elinkaarta valovuosia eteenpäin! Meiltä on aiheeseen liittyen luvassa merkittäviä ulostuloja syksyllä, joten jos koskaan niin nyt haluat seurata meitä!

Miten sinä näet digitalisaation mahdollisuudet? Herättikö lyhyt kirjoitukseni jotain ajatuksia? Kerro alle kommentteihin lisää.

Lisätietoa ja hyväksi havaitsemiani linkkejä digitalisaation ”pureskeluun”:

Digitalisaatio
http://blogs.helsinki.fi/avtenhun/2015/07/30/digitalisaatio/

Digipalveluopas (Solinor)
https://blog.solinor.fi/2016/04/28/uusi-opas-digitaaliset-palvelut-edellakavijan-opas-loistavien-digitaalisten-palveluiden-toteuttamiseen/

Hallitusohjelma: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/digitalisaatio

IoT: strateginen valinta vai taktiikka toiminnan tehostamiseksi? (Microsoft) https://blogs.business.microsoft.com/fi-fi/2016/07/05/iot-strateginen-valinta-vai-taktiikka-toiminnan-tehostamiseksi/

Teollinen Internet. Nyt. (Microsoft)
https://blogs.business.microsoft.com/fi-fi/2016/04/14/teollinen-internet-nyt/

”Tulevaisuuden ammattilaiset”- dokumenttisarja (DNA)
http://uusityo.dna.fi/