Korjaushankkeiden urakkamuodot taloyhtiössä

Korjaushankkeiden urakkamuodot taloyhtiössä

Viime vuosina mediassa on puhuttu paljon erilaisista urakkamuodoista. On myös pohdittu, että korjaushankkeisiin liittyvät haasteet olisi ratkaistavissa pelkästään oikean urakkamuodon valinnalla. Taloyhtiöiden korjaushankkeista ei ole syytä tehdä ainakaan yhtään nykyistä monimutkaisempia. Mistä urakkamuodoissa oikeastaan on kysymys ja miksi sopivan urakkamuodon valinta on tärkeää? Lue lisää

ReCoTech – kasvuyritykset kohtaavat kiinteistö- ja rakennusalan

ReCoTech – kasvuyritykset kohtaavat kiinteistö- ja rakennusalan

Osallistuin kollegani Mikko Sinisalon kanssa ensimmäistä kertaa rakennus- ja kiinteistöalan omaan ”Slushiin”, ReCotechiin, jossa kasvuyritykset kohtaavat kiinteistö- ja rakennusalan.
Rakennusalalla on pitkä historia ja alalla tapahtuu tällä hetkellä ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Erilaiset mobiiliteknologiat, virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus, IoT ja dronet kehittyvät vauhdilla ja tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekniikka ei kuitenkaan yksistään tarjoa ratkaisua. Yritysten tuleekin yhdistellä uusista teknologioista itselle sopiva kokonaisuus.

Chris Pyke piti ReCoTech -tapahtumassa keynote -puheen seuraavan sukupolven korkean suorituskyvyn rakennuksista. Pyken mukaan tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan parempia kokemuksia, helpompaa datan hallintaa, enemmän ennustettavia suorituksia ja uusia ratkaisuita globaaleihin haasteisiin. Esimerkiksi kalifornialainen startup -yritys, Aclima, tutkii ympäristön ilmanlaatua ja tuottaa tästä reaaliaikaista dataa kiinteistöjen omistajille, asukkaille ja managereille. Rakennusten eli kotien, työpaikkojen, koulujen jne. tulisi olla suunniteltuja tukemaan hyvinvointiamme ja niiden tulisi suojella meitä vahingollisilta saasteilta.

Perinteisesti rakennusalan liiketoiminta on keskittynyt rakennuksen elinkaaren alkuun eli suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen. Kiinteistön ylläpito tarjoaa kuitenkin merkittävästi suurempia liiketoimintamahdollisuuksia. Suunnittelun ja raportoinnin myötä kertyvän tiedon lisäksi rakennukset alkavat IoT:in vauhdittamana kertomaan itse itsestään. Rakennusvaiheessa mm. kosteuden, lämmön ja sähkövirran seuranta ovat apuvälineitä hyvän lopputuloksen saavuttamisessa. Ylläpitovaiheessa sensorit mahdollistavat kiinteistön tehokkaan seurannan ja ohjauksen. Kiinteistön omistajille tämä tarkoittaa esimerkiksi säästöjä huoltokustannuksissa ja asukkaille tasaista lämpötilaa ja hyvää sisäilmaa. Taustalla pyörivä tekoäly ymmärtää rakennusten käyttäytymistä ja osaa sen pohjalta ennustaa tulevaisuutta.

Ohjelmisto- ja rakennusalan yhteentörmäys uudistaa prosesseja ja liiketoimintamalleja. RecoTechissä vieraillut ruotsalainen Tessin haastaa pankit, yhden konservatiivisimmista toimialoista ja on käytännössä määritellyt uudelleen kiinteistöalan rahoituksen. Yhteisöllisyys näkyy myös rakennus- ja kiinteistöalalla. Grandlundin Tero järvisen esityksessä summattiin nk. fiksujen kaupunkien kolme kehittymisen ”sukupolvea”. Ensimmäisestä, teknologiavetoisesta sukupolvesta on siirrytty toiseen sukupolveen, kaupunkivetoiseen, teknologian mahdollistamaan aikaan ja tällä hetkellä on käynnissä kolmas sukupolvi, asukkaiden yhteinen luominen (Citizen Co-Creation), jossa kaupunkia muutetaan yhdessä asukkaiden teknologiayritysten ja kaupungin kanssa.

Miten rakennus- ja kiinteistöalan yritysten tulisi sitten hyödyntää digitalisaatiota? Arjen puurtamisen ohella tulisi tehdä rohkeita kokeiluita. Kokeileminen auttaa hahmottamaan uusien teknologioiden tuomia hyötyjä omalle yritykselle. Myös Talokeskus on tällä tiellä. Digitaalisaatiosta tulee normaalia liiketoimintaa.

Paavo Nurmen jalanjäljillä

Jokainen suomalainen tietää Paavo Nurmen ja hänen ansionsa urheilussa. Mutta kuka tietää, että hänen aikaansaannostaan olivat Suomen ensimmäiset ambulanssit?

Pääsin tapaamaan Mika Nurmea, Paavo Nurmen Säätiön hallituksen puheenjohtajaa. Fiilis oli jännittynyt. Olihan kyseessä juoksijalegendan pojanpoika. Vastassa minua oli nuori ja urheilullinen mies, joka ulkokuoren perusteella voisi itsekin olla olympiatason juoksija. Mika Nurmen saavutukset ovat kuitenkin toisaalla, siellä missä isoisäkin juoksijauran jälkeen toimi, eli kiinteistöalalla.

paavo-nurmi-luovuttamassa-ambulanssiaPaavo Nurmi luovuttamassa Suomen ensimmäistä ambulanssia 1970-luvulla.

Paavo Nurmi rakennutti aikoinaan liki 50 kiinteistöä eri puolille Helsinkiä. Tänä päivänä Paavo Nurmen Säätiö omistaa kaksi kokonaista kerrostaloa sekä muutamia liikehuoneistoja ja etsii koko ajan uusia ostettavia kohteita. Talokeskus tekee säätiölle tällä hetkellä valvontatyötä Helsingin Kalliossa sijaitsevassa As Oy Helsingin Franzeninaukiossa. Kohteessa tehdään täydellinen peruskorjaus, jonka tavoitteena on saada lisää käyttöikää kiinteistölle. Mika Nurmen mukaan säätiön arvoille on tärkeää hoitaa kohteita kestävän kehityksen mallin mukaan. Saahan säätiö myös varansa pääosin omistamiensa kiinteistöjen tuotoista.

-Haluamme olla ylpeitä kiinteistökannastamme, korjaamme kohteet niiden rakennusikää kunnioittaen, jotta talossa on sama henki ulkokuoressa ja sisällä. Haluamme omistaa kohteemme hyvällä omatunnolla mikä tarkoittaa sitä, että meillä ei vuokrata asukkaille vesivahinkokohteita tai hometaloja, kertoo Mika Nurmi.

Palataan takaisin Paavo Nurmeen ja vuoteen 1968, jolloin isännöitsijä Paavo Nurmi perusti nimeään kantavan säätiön. Säätiön tarkoituksena on ”edistää sydän- ja verisuonitautien sekä yleisen kansanterveyden tutkimista maassamme sekä tukea näiden hyväksi tehtävää työtä, jakamalla apurahoja ja myöntämällä avustuksia mainittujen tehtävien suorittamiseksi sekä muulla Säätiön hallituksen sopimaksi katsomalla tavalla tukea ja edistää sanottuja tarkoitusperiä.”

Vuosien varrella säätiö on siis hankkinut Suomeen ensimmäiset ambulanssit, lahjoittanut keinomunuaislaitteen, perustanut lehden ja ollut monin tavoin mukana edistämässä kansanterveydellistä tutkimusta. Nykyään säätiö lahjoittaa vuosittain rahaa tutkimustyöhön. Lahjoituksen saajat valitsee hallitus, jossa on edustettuna niin liike-elämän edustajia kuin lääkärikuntaakin.

-Arvostamme kumppaneissa samoja arvoja kuin omassa toiminnassammekin. Edellytämme luotettavuutta ja etsimme hyvässä maineessa olevia kumppaneita verkostoomme. Kaikki toiminta pitää kestää päivänvalon ja jos mahdollista, pyrimme tukemaan suomalaista osaamista ja hankkimaan suomalaisia tuotteita, kertoo Mika Nurmi.