Digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa

Teemu Keiski avasi kahdessa viimeisessä blogikirjoituksessaan ansiokkaasti Digitalisaation perusajatusta, historiaa ja valotti myös tuon hype-ilmiön tulevaisuutta.

Digitalisaatio ilmiönä muuttuu normaaliksi liiketoiminnaksi

Digitalisaatio ilmiönä muuttuu nopeasti normaaliksi liiketoiminnaksi, kuten uusimmassa Talouselämän artikkelissa Reaktorin operatiivinen johtaja Tuomas Routto hyvin kuvaa.

”Sana digitalisaatio katoaa joka tapauksessa pian. Puhutaan vain normaalista liiketoiminnasta.” Tuomas Routto sanoo Talouselämän (27/2016) artikkelissa s. 38.

Allekirjoitan tämän ajatuksen ja tähän asiaan Teemu myös blogissaan viittasi, kun puhuimme digitalisaatio sanasta tai sen huonoudesta kuvaamaan ilmiötä.

Digitalisaatiossa on kysymys teknologian, yrityskulttuurin ja liiketoiminnan murroksesta.

Korostaisin, että Digitalisaatiossa on kysymys teknologian, yrityskulttuuriin ja liiketoiminnan murroksesta. Yrityksen tärkein voimavara on liike (toivottavasti eteenpäin) ja ennen kaikkea uusien asioiden rohkea kokeileminen ja testaaminen. Tätä ei missään tilanteessa saisi yrityksissä unohtaa ja meillä Suomessa tämä on perinteisesti kyllä ollut vaikeaa, lukuun ottamatta peliteollisuutta.

Esimerkiksi Supercell yrityksen ensimmäinen tuote, Gunshine-niminen peli, oli epäonnistuminen. Yrityksen vuonna 2012 julkaisemat kaksi muuta peliä taas eivät olleet. Nuo pelit, Hay Day ja Clash of Clans, saivat esimerkiksi vuosi sitten keväällä 8,5 miljoonaa pelaajaa pelaamaan pelejä päivittäin 2,4 miljoonalla dollarilla (http://www.aaltoee.fi/blog/supercellin-menestyksen-seitseman-salaisuutta).

…uskalletaan myös epäonnistua…

Tämän kommentin pointti on juuri tuossa, että uskalletaan myös epäonnistua näissä kokeiluissa, mutta toki epäonnistuminen pitää myös uskaltaa lopettaa riittävän ajoissa.

Samalla tavalla kuin yrittämisessä tai yritystoiminnassa yleensä myös Digitalisaatiossa on riskinsä, mutta yksi asia on varma, paikalleen ei voi jäädä, koska se merkitsee taantumaa.

Yritysten tulee siis rohkeasti lähteä kokeilemaan ja testaamaan uusia ajatuksia sähköisessä maailmassa huomioiden kuitenkin asiakas ja liiketoiminta, jota ollaan viemässä eteenpäin.

Digitalisaatiota ei saa nähdä peikkona

Digitalisaatiota ei saa nähdä peikkona tai asiana, johon on yksinkertaiseksi pakko lähteä mukaan, koska esim. taiteilijat tai urheilijat harvemmin pystyvät parhaimpaan suoritukseensa pakotettuina ja sama asia on yritysmaailmassa. Mutta jos asia otetaankin normaalina liiketoiminnan kehityksenä, jota se selvästi on, syntyy varmasti paljon uusia hienoja ratkaisuja ja sovelluksia sekä tehokkaita uusia ja ennakkoluulottomia tapoja tehdä asioita.

Taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi

Tämä ajatus edellä olemme Talokeskuksella jo vuosia kehittäneet liiketoimintaamme. Olemme mukana mm. Taloushallintoliiton TALTIO-hankkeessa (http://taltio.net), jonka päätavoitteena on saada taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi.

Osa liiketoiminnoistamme on jo erittäin pitkällä näissä Digitalisaatioon liittyvissä asioissa (kuten tulemme julkisuudessa syksyn aikana huomaamaan) ja mietimme koko ajan uusia tapoja auttaa asiakkaitamme heidän liiketoiminnossaan näissä asioissa sekä samalla kehitämme omaa toimintaamme.

Olen myös jonkin verran lukenut kommentteja sekä lehdissä että sosiaalisessa mediassa siitä, että yritykset sanovat jo vuosia tehneensä asioita sähköisesti ja ettei IoT (Internet of Things) tai Digitalisaatio ilmiönä tuo mitään uutta, koska aikaisemminkin tietoa on siirretty laitteilta tietoliikenteen avulla eteenpäin.

Kysymys on ennen kaikkea kehityksestä

Tämä on vain osatotuutta, koska kysymys on ennen kaikkea kehityksestä. Onko perinteinen FTP (File Transfer Protocol) siirto yksisuuntaisena viestintänä enää tehokas ja tätä päivää? Kyllähän siinäkin data liikkuu.

Digitalisaatiossa on kyse isommasta asiasta kuin pelkästään tietojen liikuttelusta laitteiden ja palvelimien välillä. Eihän itse data (vaikka se nähtäisiinkin öljynä) tuo mitään uutta, jos sitä ei käytetä. Eihän öljystäkään mitään iloa ole, jos se jää tynnyreihin.

Dataa pitää hyödyntää ennakoivan analytiikan, tekoälyn ja oppivien algoritmien avulla

Tällä tarkoitan, että dataa pitää hyödyntää ennakoivan analytiikan ja tekoälyn ja erilaisten oppivien algoritmien avulla. Vain tätä kautta datasta tulee öljyn kaltainen hyödyke ja digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa.

Datasta tulee öljyn kaltainen hyödyke ja digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa

Millaisia ajatuksia tämä herätti? Kommentoi, niin keskustellaan aiheesta.

Digitalisaatio – mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Digitalisaatio – mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Aiemmassa kirjoituksessani avasin lyhyesti digitalisaation perusajatusta. Tarkoituksena oli selventää mistä tuo termi nyt on tullut. Seuraava luonnollinen vaihe on lähteä asemoimaan digitalisaatiota tähän päivään.

Onko digitalisaatio pöllähtänyt esiin ihan yhtäkkiä?

Kuten viittasin, hallitusohjelmalla ja oheisrummutuksella on varmasti iso osansa ollut ja on luonnollista, että tämä tuntuu nyt isolta yllätykseltä. Mutta IT-töissä toimivan näkökulmasta tämä on kyllä ollut enemmän luontaista kehitysjatkumoa kuin mitään isompaa yllätystä. Kyse on pitkälti siitä, että teknologiat alkavat nyt olla kypsiä isomman murroksen mahdollistamiseen.

Katsotaanpa hiukan mitä viime vuosina on tapahtunut:

  1. Internetin nousu 90-luvulta 2000-luvulle mm. selainkäyttöliittymien kehittäminen ja perusverkottuminen
  2. Sähköposti (ei tarvinne esittelyjä)
  3. Pilvipalveluteknologiat
  4. Web 2.0, sosiaalinen media,älypuhelimet ja tablet-tietokoneet
  5. Skype ja muut VoIP-palvelut mahdollistaneet hyvätasoiset netti- ja videopuhelut
  6. Nopeiden nettiyhteyksien saatavuuden paraneminen, jopa omalta mökiltä saa nykyään hyvät yhteydet maailmalle edullisesti
  7. Viihdepalveluita tarjolle edulliseen hintaan (Netflix, Spotify…), kuluttajille suunnattujen palveluiden nousu, verkkopelit
  8. Yritysten omat työvälineet kehittyneet esim. Office 365, ryhmätyöskentelyvälineet/-sivustot
  9. MIlleniaalisukupolven nousu ja työn merkityksen muutos
  10. Ympäristöystävällisen ajattelun ja kestävän kehityksen nousu / Cleantech

Listalle voinee nostaa paljon muutakin mielipiteestä ja näkökulmasta riippuen mutta tässä nyt nämä mitkä minulle nopeasti mieleen tulivat.

Keskeistä on kuitenkin oikeastaan se, että tämä kehityssuunta on ollut tällainen jo vuosia, ja jotkin tämän päivän työelämässä nyt valtavirtaistuneet asiat esim vaikkapa Skype-puhelut. Skype tuli markkinoille 2003 ja nyt lähemmäs 15 vuotta myöhemmin sitä aletaan tosissaan hyödyntämään työelämässä. Kyse on pitkälti siitä, että teknologia mahdollistaa kokonaisuutena asioiden tekemisen omaehtoisemmin ja yksilöllisemmin ja siitä halutaan ottaa hyöty irti.

  • Miksi esimerkiksi ajaa surkeassa säässä autolla töihin 45 minuuttia – ja ottaa riski – kun voi istua suoraan kotona työpöydän ääreen ja hoitaa se päivä etänä?
  • Miksi se tärkeä raportti pitäisi kirjoittaa työpöydän ääressä toimistolla, vaikuttaako se tulokseen tai huomaako kukaan jos sen kirjoittaakin mökillä? Tai lähikahvilassa, kun sattuu sen ilmapiiristä pitämään?
  • Jos teknologialla voidaan jotain edesauttaa on kyseessä sitten inhimilliset, sosiaaliset, taloudelliset tai ekologiset näkökulmat, niin eikö se kannata tehdä jos uusi tilanne on kannattavampi/kestävämpi kuin nykytilanne?

On tietysti töitä, missä esim. etätyö ei ole mahdollista ja työpaikalle on mentävä joka päivä. Mutta keneltä se on pois, jos ne joilla mahdollisuudet on, saavat niitä käyttää täysimääräisesti?

Miksi esimerkiksi ajaa surkeassa säässä autolla töihin 45 minuuttia – ja ottaa riski – kun voi istua suoraan kotona työpöydän ääreen ja hoitaa se päivä etänä?

Voidaan myös ehkä sanoa kuten kollegani Juha Raitanen tässä totesi, että digitalisaatio on oikeastaan aika huono sana. Kysehän on teknologian kehityksestä, ja sitä tässä yritän sanoa, että sitähän tässä kuitenkin on tapahtunut kautta aikojen.

Kysehän on teknologian kehityksestä.

Toisaalta viime aikoina on myös nostettu esiin sitä, että mitä eroa on digitalisaatiolla ja digitoimisella. Digitoiminen on jonkin muuttamista sähköiseen muotoon, mutta digitalisaatiossa muuttuu myös prosessit. Lomake voidaan sähköistää, mutta jos sen lisäksi käsittelyprosessi muuttuu oleellisesti tuottaen jotain lisähyötyä, voitaneen puhua digitalisaatiosta. Tämä on nyt ehkä hiukan puristista sikäli, että samaan suuntaan siinä menossa ollaan ja asiaa tarkoitetaan, käytti sitten mitä termiä tahansa.

Miltä lähitulevaisuus näyttää?

Sitran Megatrendit 2016-raporttiin on kirjattu, että Maailman talousfoorumi ounastelee seuraavan kuvan mukaisesti uusien teknologien muuntumista osaksi valtavirtaa.

nakokulma_valtavirtaistaminen

Esimerkiksi puettava internet saattaa ajatuksena olla outo. Nettiähän on aika pitkälle totuttu käyttämään älypuhelimella tai läppärillä. Mutta katsopa esimerkiksi tätä ranneketta, jonka avulla omaa ihoa voi käyttää tabletin tai älypuhelimen käyttöliittymän muodostukseen. Olisiko näppärää surffata netissä samaan aikaan kun kylpee? Jos ei sinusta, niin kuitenkin ko. videon on nähnyt jo yli 20 miljoonaa ihmistä ja kiinnostusta tuntuu riittävän. Melkoinen menestys tulee olemaan jos pystyy lunastamaan antamansa lupaukset.

Myös implanttiteknologia kuulostaa rajulta mutta toisaalta ihmiset ovat esim. koiriin asentaneet siruja jo vuosikausia. Bitcoin ja Blockchain-teknologiat ovat tälläkin hetkellä myrskyn silmässä ja aika näyttää miten niihin liittyvät haasteet saadaan ratkottua.

Omakohtaisesti kiinnostava on tietysti tuo verkkoon liitetty asuminen. Mitä kaikkia palveluita voidaankaan tarjota kun asunnot ovat älykkäämpiä. Nopeiden nettiyhteyksien edelleen laajentuessa on mahdollista valvoa kotipihaa kesämökiltä käsin tai kodintekniikan toimivuutta. Huoltotoimintaa voidaan kehittää ja saada kustannussäästöjä. On varmasti uusia ideoita ja käyttökohteita tulossa kunhan ajatukset eri tahoilla hiukan jalostuvat.

Varsin monessa läsnä oleva valvonta-aspekti herättää tietysti helposti myös huolta, että kuka niitä tietoja sitten pääsee katsomaan ja ovatko tietosuoja-asiat kunnossa. Huoli on aiheellinen, mutta tietosuoja ja tietoturva on aina tasapainottelua sen kanssa, että mitä sillä saa, että on valmis riskin ottamaan. Onko riski hyväksyttävä suhteessa saatuun hyötyyn? Tietosuojaan liittyen tulemme varmasti näkemään aika kiivaitakin keskusteluita lähitulevaisuudessa. Vähintäänkin S- ja Plussakortteihin liittyen, jos ei muuten. 🙂

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kommentoi artikkelia niin keskustellaan!

Ajatuksien lähteitä:

Document House: Digitoinnin ja digitalisoinnin ero
https://www.documenthouse.fi/blogi/digitoinnin-ja-digitalisoinnin-ero/

Kauppalehti: Y-sukupolvi on työelämän puhemies
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/olitko-nuori-lama-aikaan-vai-nousukaudella-nain-se-nakyy-tyopaikalla/52bz9dGf

Kennelliitto: Mikrosiru
http://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/tunnistusmerkinta/mikrosiru

Sitra: Megatrendit 2016 (Kiiski Kataja)
http://www.sitra.fi/julkaisu/2016/megatrendit-2016

Sitran Megatrendit 2016-slideshare
http://www.slideshare.net/SitraFund/sitran-megatrendit-2016

Yle: Virtaa kaverin kännykästä, rahansiirto ilman pankkeja – Lohkoketjuteknologiasta povataan internetin synnyn kaltaista mullistusta
http://yle.fi/uutiset/virtaa_kaverin_kannykasta_rahansiirto_ilman_pankkeja__lohkoketjuteknologiasta_povataan_internetin_synnyn_kaltaista_mullistusta/8974290

Wikipedia:Internet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Internet

Wikipedia: Web 2.0
https://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0