Digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa

Teemu Keiski avasi kahdessa viimeisessä blogikirjoituksessaan ansiokkaasti Digitalisaation perusajatusta, historiaa ja valotti myös tuon hype-ilmiön tulevaisuutta.

Digitalisaatio ilmiönä muuttuu normaaliksi liiketoiminnaksi

Digitalisaatio ilmiönä muuttuu nopeasti normaaliksi liiketoiminnaksi, kuten uusimmassa Talouselämän artikkelissa Reaktorin operatiivinen johtaja Tuomas Routto hyvin kuvaa.

”Sana digitalisaatio katoaa joka tapauksessa pian. Puhutaan vain normaalista liiketoiminnasta.” Tuomas Routto sanoo Talouselämän (27/2016) artikkelissa s. 38.

Allekirjoitan tämän ajatuksen ja tähän asiaan Teemu myös blogissaan viittasi, kun puhuimme digitalisaatio sanasta tai sen huonoudesta kuvaamaan ilmiötä.

Digitalisaatiossa on kysymys teknologian, yrityskulttuurin ja liiketoiminnan murroksesta.

Korostaisin, että Digitalisaatiossa on kysymys teknologian, yrityskulttuuriin ja liiketoiminnan murroksesta. Yrityksen tärkein voimavara on liike (toivottavasti eteenpäin) ja ennen kaikkea uusien asioiden rohkea kokeileminen ja testaaminen. Tätä ei missään tilanteessa saisi yrityksissä unohtaa ja meillä Suomessa tämä on perinteisesti kyllä ollut vaikeaa, lukuun ottamatta peliteollisuutta.

Esimerkiksi Supercell yrityksen ensimmäinen tuote, Gunshine-niminen peli, oli epäonnistuminen. Yrityksen vuonna 2012 julkaisemat kaksi muuta peliä taas eivät olleet. Nuo pelit, Hay Day ja Clash of Clans, saivat esimerkiksi vuosi sitten keväällä 8,5 miljoonaa pelaajaa pelaamaan pelejä päivittäin 2,4 miljoonalla dollarilla (http://www.aaltoee.fi/blog/supercellin-menestyksen-seitseman-salaisuutta).

…uskalletaan myös epäonnistua…

Tämän kommentin pointti on juuri tuossa, että uskalletaan myös epäonnistua näissä kokeiluissa, mutta toki epäonnistuminen pitää myös uskaltaa lopettaa riittävän ajoissa.

Samalla tavalla kuin yrittämisessä tai yritystoiminnassa yleensä myös Digitalisaatiossa on riskinsä, mutta yksi asia on varma, paikalleen ei voi jäädä, koska se merkitsee taantumaa.

Yritysten tulee siis rohkeasti lähteä kokeilemaan ja testaamaan uusia ajatuksia sähköisessä maailmassa huomioiden kuitenkin asiakas ja liiketoiminta, jota ollaan viemässä eteenpäin.

Digitalisaatiota ei saa nähdä peikkona

Digitalisaatiota ei saa nähdä peikkona tai asiana, johon on yksinkertaiseksi pakko lähteä mukaan, koska esim. taiteilijat tai urheilijat harvemmin pystyvät parhaimpaan suoritukseensa pakotettuina ja sama asia on yritysmaailmassa. Mutta jos asia otetaankin normaalina liiketoiminnan kehityksenä, jota se selvästi on, syntyy varmasti paljon uusia hienoja ratkaisuja ja sovelluksia sekä tehokkaita uusia ja ennakkoluulottomia tapoja tehdä asioita.

Taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi

Tämä ajatus edellä olemme Talokeskuksella jo vuosia kehittäneet liiketoimintaamme. Olemme mukana mm. Taloushallintoliiton TALTIO-hankkeessa (http://taltio.net), jonka päätavoitteena on saada taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi.

Osa liiketoiminnoistamme on jo erittäin pitkällä näissä Digitalisaatioon liittyvissä asioissa (kuten tulemme julkisuudessa syksyn aikana huomaamaan) ja mietimme koko ajan uusia tapoja auttaa asiakkaitamme heidän liiketoiminnossaan näissä asioissa sekä samalla kehitämme omaa toimintaamme.

Olen myös jonkin verran lukenut kommentteja sekä lehdissä että sosiaalisessa mediassa siitä, että yritykset sanovat jo vuosia tehneensä asioita sähköisesti ja ettei IoT (Internet of Things) tai Digitalisaatio ilmiönä tuo mitään uutta, koska aikaisemminkin tietoa on siirretty laitteilta tietoliikenteen avulla eteenpäin.

Kysymys on ennen kaikkea kehityksestä

Tämä on vain osatotuutta, koska kysymys on ennen kaikkea kehityksestä. Onko perinteinen FTP (File Transfer Protocol) siirto yksisuuntaisena viestintänä enää tehokas ja tätä päivää? Kyllähän siinäkin data liikkuu.

Digitalisaatiossa on kyse isommasta asiasta kuin pelkästään tietojen liikuttelusta laitteiden ja palvelimien välillä. Eihän itse data (vaikka se nähtäisiinkin öljynä) tuo mitään uutta, jos sitä ei käytetä. Eihän öljystäkään mitään iloa ole, jos se jää tynnyreihin.

Dataa pitää hyödyntää ennakoivan analytiikan, tekoälyn ja oppivien algoritmien avulla

Tällä tarkoitan, että dataa pitää hyödyntää ennakoivan analytiikan ja tekoälyn ja erilaisten oppivien algoritmien avulla. Vain tätä kautta datasta tulee öljyn kaltainen hyödyke ja digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa.

Datasta tulee öljyn kaltainen hyödyke ja digitalisaatiosta normaalia liiketoimintaa

Millaisia ajatuksia tämä herätti? Kommentoi, niin keskustellaan aiheesta.

Digitalisaatio – mitä se oikein on?

Viime aikoina tuskin kukaan on välttynyt törmäämästä digitalisaatio-sanaan. Iso osansa tähän varmasti viime vuonna lanseeratulla hallitusohjelmalla, jonka myötä asiaa on rummutettu jokaisessa vähänkin merkittävämmässä mediassa, kun asioita toteutetaan hallituskauden edetessä.

Paljon on ollut tuoreeltaan kirjoittelua siitä, miten digitalisaatio ”varmasti tulee viemään” palvelualan työpaikkoja tai toisaalta miten robotit tai muu teknologia muuttaa elämäämme ja tekee meistä tarpeettomia joutenolijoita. Ilmoilla on ollut jopa pientä pelottelua sen inhimillisen perustarpeen suhteen, että miten ihminen kokee itsensä hyödylliseksi. Jokainen meistä kun varmasti haluaa olla hyödyllinen ja työ on siihen varsin monelle meistä se ”ainoa oikea” tapa.

Ei varmasti ihme, jos joku tässä mylläkässä ei ole saanut kysyttyä sitä peruskysymystä , että ”mitä se digitalisaatio nyt oikein sitten on?”. Olen törmännyt varsin moneen ihmiseen, jotka loppuviimeksi eivät tunnu ymmärtävän asiaa. Pureudutaanpa siihen tovi.

Omasta mielestäni paras määritelmä löytyy eräästä blogipostauksesta (linkki ko. blogiin myös alla linkkilistauksessa) ja se menee näin:

”Digitalization is the use of digital technologies to change a business model and provide new revenue and value-producing opportunities; it is the process of moving to a digital business”

Vapaasti suomennettuna siis:

“Digitalisaatio on digitaaliteknologioiden käyttöä liiketoimintamallien muuttamiseksi kohti uudenlaisen arvontuoton tarjontaa; kyse on muutosprosessista kohti digitaalista liiketoimintaa”

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, miten uusista teknologioista saadaan hyötyä irti siten, että uudenlaista arvoa syntyy sekä palvelun kuluttajalle että palvelun tarjoajalle. Siis jotain sellaista mistä joku on valmis maksamaan ja josta siis se joku tai jotkut maksavat niin paljon, että palvelu kannattaa tarjota. Tämä tietysti liiketoiminnallinen perusnäkökulma, toki myös ihan ilmaisia palveluita on tarjolla enenevässä määrin mutta jotain kautta nekin rahoitetaan, välillisesti tai suoraan.

Konkreettisena esimerkkinä digitalisaatiosta on helppoa ymmärtää itsepalvelun lisääntyminen, koska pilvipalveluiden myötä palvelut ovat verkossa saatavilla 24/7. Helppo tapa kun alentaa palveluiden kustannuksia on poistaa välikäsiä. Nettipankkihan on tästä klassinen esimerkki.

IoT -puolella (Internet of Things eli Esineiden Internet) nostetaan usein esiin älykkäät laitteet, jotka itse kertovat huoltotarpeestaan ja siten vähentävät huoltokäyntejä. Tai vaikka älykkäät roska-astiat, jotka kertovat milloin ovat lähes täynnä ja tämän myötä kyetään optimoimaan logistiikkaa. Tässäkin kyse on toiminnan järkevöittämisestä ja sitä myöden kustannusten optimoimisesta – ei tehdä asioita turhaan. Tietyllä tapaahan tämäkin on itsestäänselvää, nyt kun on olemassa tapa kerätä tietoa tällaisen päättelylogiikan pohjaksi.

Kyse siis hyvin paljon tämän hetken käsityksen mukaan on siitä, että mittaamme enemmän ja enemmän asioita ja sitä myöden teemme myös enemmän johtopäätöksiä optimoimaan omaa toimintaamme. Väistämättä tämä poistaa (disruptoi) jotain, mutta yhtä väistämättä syntyy myös uutta koska resursseja vapautuu muualle. Kyse on siitä, kuinka paljon uskallamme ideoida!

Ja kuitenkin rauhoitteluakin – kaikki kuitenkin ottaa aikansa:

  1. Joku ne älykkäät rakennukset edelleen rakentaa ja anturit laittaa paikalleen.
  2. Jonkun täytyy näitä kasvavia tietomääriä hallita ja osata analysoida.
  3. Uusia palveluita täytyy niitäkin kehittää kaiken aikaa.
  4. Uusia digitaalisia palveluita täytyy myös osata ostaa.

Tästä viimeisimmästä onkin jo esimerkkejä mm. hoivapalveluiden puolella, mihin on jo syntynyt yrityksiä joiden ideana on toimia ammattimaisena palvelunhankkijana edustamalleen yksityiselle asiakkaalle. Tällainen yritys hankkii asiakkaalleen esimerkiksi hyvinvointiteknologiaa auttamaan arjessa selviytymistä. Tämähän ei ajatuksena niin uusi ole, mutta ottaen huomioon lähitulevaisuudessa eläköityvien määrä, idea on minusta erinomainen. Töitä tulee varmasti riittämään.

Me Talokeskuksessa suhtaudumme digitalisaatioon lapsenomaisella uteliaisuudella ja innostuksella. Uskomme, että tämä suunta vie suomalaista yhteiskuntaa ja erityisesti asumisen ja rakentamisen koko elinkaarta valovuosia eteenpäin! Meiltä on aiheeseen liittyen luvassa merkittäviä ulostuloja syksyllä, joten jos koskaan niin nyt haluat seurata meitä!

Miten sinä näet digitalisaation mahdollisuudet? Herättikö lyhyt kirjoitukseni jotain ajatuksia? Kerro alle kommentteihin lisää.

Lisätietoa ja hyväksi havaitsemiani linkkejä digitalisaation ”pureskeluun”:

Digitalisaatio
http://blogs.helsinki.fi/avtenhun/2015/07/30/digitalisaatio/

Digipalveluopas (Solinor)
https://blog.solinor.fi/2016/04/28/uusi-opas-digitaaliset-palvelut-edellakavijan-opas-loistavien-digitaalisten-palveluiden-toteuttamiseen/

Hallitusohjelma: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/digitalisaatio

IoT: strateginen valinta vai taktiikka toiminnan tehostamiseksi? (Microsoft) https://blogs.business.microsoft.com/fi-fi/2016/07/05/iot-strateginen-valinta-vai-taktiikka-toiminnan-tehostamiseksi/

Teollinen Internet. Nyt. (Microsoft)
https://blogs.business.microsoft.com/fi-fi/2016/04/14/teollinen-internet-nyt/

”Tulevaisuuden ammattilaiset”- dokumenttisarja (DNA)
http://uusityo.dna.fi/